Tervehdys pitkästä aikaa! Heinäkuu on mennyt lomaillessa ja haistellessa elämän mukanaan tuomaa vastatuulta. Lomautus lentotyöstä jatkuu ja välillä elämä antaa sitruunoita, vaikka toivoisi aivan jotain muuta. Tästä huolimatta toivon, että teidän kesäänne on kuulunut paljon myötätuulta ja iloisia asioita!
Ilmojen puolesta kesä on ollut todella lämmin ja aurinkoinen. Olenkin nauttinut upeista auringonlaskuista ja -nousuista, uinut paljon, lenkkeillyt, saunonut, meditoinut, oleillut luonnossa, tavannut ystäviä, rentoutunut ja halaillut puita. Kaunis kesä!

Paastoretriitti

Tänään olen lähdössä perinteiselle, viikon mittaiselle paastoretriitille yhdessä ihanan porukan kanssa. Perinteiselle sikäli, että tasan vuosi sitten teimme paaston samalla porukalla yhdessä ensimmäistä kertaa. Meitä valvoo ja opastaa paastoihin perehtynyt lääkäri.

Ravintoterapia-opintoihini sisältyi paasto-, detoksifikaatio- ja puhdistusterapiaa. Opintojen lisäksi vietimme viime kesänä erittäin antoisan ja opettavan paastoretriitin Villa Akuliinassa, Multialla. Nyt siis uusiksi ja meitä on mukana kymmenkunta naista ja paljon hyvää energiaa!

Villa Akuliinan rantasauna

Paasto

Paastoaminen on tuhansia vuosia käytetty hoitomuoto maailmassa ja sitä on harjoitettu eri uskonnoissa, mutta Suomessa paasto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Keski-Euroopassa, Saksassa ja Sveitsissä paastoaminen on ollut keskeinen terapiamuoto paasto- ja luontaisklinikoissa jo 100 vuoden ajan. Keski-Euroopassa arvostetuimpia ja vanhimpia yhä toimivia paastoon keskittyviä kylpylöitä on Buchingerin paastokylpylä, (http://www.buchinger.de/lang-en) joka on toiminut vuodesta 1920 lähtien.

Ihmiset paastoavat erilaisista syistä. Uskonnollisia paastoja harjoitetaan mm. hindulaisuudessa, islamin uskossa ja buddhalaisuudessa. Myös tiettyihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin valmistautuminen voi edellyttää paastoa. Paastota voi myös terveydellisistä syistä tai osana painonhallintaa.
Itselleni vuosittainen viikon paasto toimii pysähtymisenä, antaen keholle lepoa jatkuvasta ruoansulatuksesta. Lisäksi se toimii aineenvaihdunnan ja energiatason tehostajana, hormonisäätelyn tasapainottajana ja yhdessä hyvällä porukalla toteutettuna, mahtavana kokemuksena.

Itsepuristetut mehut kasviksista ja vihanneksista


Paaston hyötyjä

  • Vanhojen solujen uusiutuminen, joka edesauttaa mm. immuunipuolustusta
  • Hormonisäätelyn tasapainottuminen/tehostuminen
  • Verensokeritasojen lasku ja insuliinituotannon väheneminen
  • Ravintoaineiden imeytymisen ja kuonanpoiston tehostuminen
  • Neurologisen säätelyn paraneminen (Aistit, lämmönsäätely, uni ja tunteet)
  • Aineenvaihdunnan ja energiatason tehostuminen

Valmistautuminen paastoon

Paastoon valmistaudutaan ennakolta ja siihen laskeudutaan ja siitä palaudutaan vaiheittain. Paastoretriitin ajaksi poistutaan normaalista arkiympäristöstä. Retriittiin sisältyy lempeää kehon huoltoa, mietiskelyä, kiireettömyyttä, pitkiä yöunia, ym. eli vaikutus on hyvin kokonaisvaltainen.

Mitä kehossa tapahtuu paaston aikana?

Elimistön mukautuminen normaaliruokailusta paastoon on monivaiheinen hormonaalinen ja energia-aineenvaihdunnallinen tapahtuma. Paasto aiheuttaa stressitilan, joka aktivoi toipumismekanismin sekä itsesäätelyprosessin. Stressi on sopeutumisreaktio ympäristön muutokseen, eli tässä tapauksessa ravinnon saannin tyrehtymiseen. Kun ravinnon saanti lakkaa, käynnistää elimistö hälytyksen. Seurauksena on mm. hormonaalisia muutoksia.
Syödessämme normaalisti, elimistön ensisijainen energianlähde, glukoosi varastoituu kehossamme glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin. Ylimääräinen glukoosi varastoituu kudoksiin rasvana.

  1. Kun ihminen on syömättä paaston aikana, elimistö hyödyntää omia rasvavarastojaan. Maksa vapauttaa varastoimaansa glukoosia (glykogeenia) tasaisen verenkieron ylläpitämiseksi. Lihaksiin kertynyttä glykogeenia ei voida palauttaa glukoosiksi verenkiertoon vaan se käytetään lihasten omaan energiantuotantoon. Lihaskudosten varastot tyhjenevät lihasten kulutuksen mukaan. Paastottaessa maksan glykogeenivarastot tyhjenevät noin 12-24 tunnin kuluessa, jonka jälkeen keho siirtyy ketoosi tilaan. Tällöin aivot, jotka toimivat pääosin glukoosilla, siirtyvät käyttämään ketoaineita energianlähteenä. Ketoosiin siirtyminen on keholle luontainen reaktio, kun glukoosia ei ole enää saatavilla. Tällä turvataan energiansaanti keskushermostolle ja aivoille.
  2. Hormonitoiminta paaston aikana siirtyy ravintoaineiden varastoinnista varastojen purkuun, kun veren insuliinipitoisuus laskee ja glukagonipitoisuus nousee.
    Syöminen nostaa aina insuliinitasoja. Insuliini auttaa rasvahappoja varastoitumaan rasvasolujen onkaloihin. Ruokailun jälkeen menee noin 4 tuntia siihen, että elimistö alkaa vapauttaa glukagonia, joka on insuliinin vastavaikuttaja. Glukagoni auttaa ravintoaineita vapautumaan soluista verenkiertoon. Glukagoni esimerkiksi auttaa glykogeeneja muuttumaan glukoosiksi ja rasvasoluja muuttumaan liikkuviksi rasvahapoiksi, joka puolestaan tehostaa rasvanpolttoa. Liian tiheän aikavälin sisällä syöminen estää insuliinitasoja koskaan laskeutumasta tarpeeksi glukagonin vapautumista varten.
  3. AUTOFAGIA – Elimistön puhdistusjärjestelmä
    Autofagia on elimistön mekanismi, jonka kautta hävitetään vanhoja soluja, kun energiaa ei ole käytettävissä niiden ylläpitämiseksi. Autofagia on solujen uudistumistapa, jonka avulla kierrätetään sekä hajotetaan vahingoittuneita molekyyleja. Autofagian vaikutus tehostuu, kun elimistö altistuu solutason stressille, eli esimerkiksi paastolle, jolloin soluilla ei ole käytössään niin paljon ravinteita. Solut alkavat silloin toimimaan tehokkaammin.

    Sana Autofagia on johdettu kreikan kielen sanoista auto (itse) ja phagein (syödä), joka tarkoittaa kirjaimellisesti itsensä syömistä.
    Autofagiaa on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien. Japanilaiselle professori Yoshinori Osumille, myönnettiin lääketieteen Nobelpalkinto, vuonna 2016 hänen tutkimuksistaan autofagiaan liittyen.

    Autofagia aktivoituu, kun elimistön ravinteiden saantia vähennetään. Aikaisemmin mainitun insuliinin vastavaikuttaja hormonina toimii glukagoni. Insuliinitasojen noustessa, glukagonitasot laskevat. Kun syömme, insuliinitasot nousevat ja, kun paastoamme glukagonitasot puolestaan nousevat. Glukagoni edesauttaa autofagian käynnistymistä, kuten myös paastoaminen.
    Paasto siis nostaa glukagonia ja yli 16 tunnin syömättömyys johtaa niin korkeaan glukagonin tasoon että se mahdollistaa autofagian.
Mehukoulussa valmistuvat raikkaat paastomehut

Paaston terveysvaikutukset

Paaston ajatellaan antavan elimistön ruoansulatushormoneille, aineenvaihdunnan toiminnoille sekä elintärkeille elimille mahdollisuus pitää tauko. Paaston aikana elimistö kierrättää vanhoja ja vahingoittuneita soluja tehden niistä uusia soluja (autofagia). Uudet tehokkaammat solut siis korvaavat vanhoja soluja. Elimistölle paastotila on stressin aiheuttaja, jolloin elimistö pyrkii adaptoimaan tilanteen rakentamalla vahvempia soluja.

Paastolla pystytään lisäämään kahden elimistön tärkeimmän hormonin vaikutusta, insuliini ja kasvuhormoni. Kasvuhormoni on tehokkain rasvanpolttohormoni, lihasten säästäjä ja ikääntymistä vastaan taistelija. Insuliini puolestaan on elintärkeä hormoni, joka laskee verensokeria, päästämällä sokeria lihassoluihin ja polttamalla sitä energiaksi. Insuliini myös edistää sokerin varastoitumista maksaan sekä lihaksiin ja rasvahappojen varastoitumista rasvakudokseen.

Haima säätelee energia-aineenvaihduntaa eli elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista sekä valkuaisaineiden eli proteiinien rakentumista. Terveellä ihmisellä elimistö säätelee verensokeripitoisuutta tarkasti. Haima tuottaa tavallisesti elimistöön insuliinia tarpeen mukaan, joskus jopa enemmän kuin on tarpeen. Kun insuliinia on elimistössä liikaa, se ei saa palautesignaalia soluilta ja insuliinitasot nousevat edelleen, koska aikaisempi viesti ei ole mennyt haimaan perille. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa solut ovat insuliiniresistenssit, (tila jossa insuliinin vaikutus heikkenee) koska insuliinia ja glukoosia on soluissa vain vähän, mutta insuliini on kuitenkin edelleen läsnä. Aina insuliinin erittyessä aineenvaihdunta siirtyy varastoimaan ravintoa 4-8 tunniksi. Tällöin rasvaa ei pala ja insuliini estää myös kasvuhormonin toimintaa. Paasto tehostaa solujen insuliiniherkkyyttä.

Oma kokemus paastosta

Olen joskus vuosia sitten nuorena kokeillut muutaman päivän mehupaastoja ja tehnyt varmasti kaikki mahdolliset virheet. Kärsin erilaisista puhdistusoireista, liikuin liikaa, lepäsin liian vähän, enkä muutenkaan osannut toimia oikein.

Viime kesän kokemus viikon paastosta oli jotain aivan muuta. Ihastuin juuri paastoretriitin kokonaisvaltaisuuteen ja sen mukana tulleeseen hyvään oloon, siksi haluankin kokea paaston uudestaan.
Tärkeää on levätä ja rentoutua kunnolla, antaa keholle mahdollisuus palautua. Oikein toteutettuna puhdistusoireita ei tule, olo on energinen ja kevyt, mieli on positiivinen ja virkistynyt, uni on syvää ja hyvää, iho hehkuu ja samalla koko ihminen!

Kirjoittelen tänne paastoviikon jälkeen ajatuksia paastosta ja saatan laittaa kuvia retriitiltä myös Someen, joten jos kiinnostuit pysy kuulolla!

Ihanaa viikonloppua ja heinäkuun viimeisiä päiviä!

Teija

Lähteet:

  • Terveysopisto Saluksen oppimateriaali
  • Wikipedia
  • Duodecim Terveyskirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s