Pieni tarina, stressin haitat ja kesäinen marjapiirakka

Nyt ollaan jo juhannuksessa, kesä etenee niin nopeasti. Kesäkuu, mun lempi kuukausi on ollut säiden puolesta mitä parhain ja aurinkoa ja lämpöä on riittänyt, ihanaa! Viime päivien helteet tosin ovat tuoneet ukkosmyrskyjä eri puolelle Suomea. Voimakas tuuli on riepotellut paikka paikoin pahastikin, toivottavasti olette säästyneet suuremmilta vahingoilta.
Jaanpa teille pienen tapahtuman toissapäiväiseltä mökkimatkalta.

Pieni tarina

Teimme toissapäivänä retken Mikkeliin ja haimme tyttäremme juhannuksen viettoon mökillemme Kangasniemelle. Ajaessamme takaisin mökille suuri kuusi oli kaatunut myrskyssä ajotielle lähellä Kangasniemen keskustaa ja tukki ajoväylän täysin. Kaatunut puu ulottui ajotien ja viereisen pyörätien yli. Pysähdyimme ja odottelimme muiden autoilijoiden kanssa ihmetellen miten edetään. Satoi kaatamalla ja kiertotietä mökille ei ollut, ainoa reitti kulki juuri tämän tien kautta. Oli vähän avuton olo ja tilanne nosti kortisolitasoja, vaikka varsinaista hätää tai kiirettä ei ollut.
Hetken päästä, eräs reipas kaveri ilmestyi kirveen kanssa ja hakkasi näppärästi kuusen latvan poikki pyörätien kohdalta. Näin kaikki autot pääsivät kiertämään tapahtumapaikan ohi pyörätien kautta. Aikaa tähän kului noin kymmenen minuuttia. Onneksi kukaan ei jäänyt puun kaatuessa alle ja ajoväylä saatiin aukaistua näinkin ripeästi.
Ihailen ihmisten toimeliaisuutta. Ilman tätä reipasta kaveria olisi voinut kestää pitkäänkin saada apua paikalle ja puu siirrettyä.

Stressin haitat

Tänä päivänä meillä kaikilla on paljon stressiä ja murheita, johtuen milloin mistäkin. Kiire, tiukat aikataulut, pienet lapset, ikääntyneet ja sairaat vanhemmat, työttömyys, rahahuolet, vastoinkäymiset, ym. stressaavat meitä. Stressi voi olla myös positiivista esim. liikunta, mutta silti se kuormittaa kehoamme. Lyhytkestoinen stressi on hyvä asia ja saa meidät liikkeelle ja toimimaan, mutta pitkäaikainen, kroonistunut stressi kuormittaa kehoamme ja pahimmillaan sairastuttaa. Nykypäivänä suuri osa meistä kärsii juuri tästä kroonistuneesta, haitallisesta stressistä.

Stressihormonit

Elimistömme kolme tärkeintä stressihormonia ovat kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini. Kun ihminen on rauhallinen, kortisoli säätelee aineenvaihduntaamme, eli sitä miten elimistö käsittelee proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja (glukoosia). Kun ihminen on rauhallinen, myös hermostomme on lepotilassa ja parasympaattinen hermosto on toiminnassa. Tällöin ruoansulatuksemme toimii, (ruoka sulaa), immuunipuolustuksemme toimii, verenpaine on alhainen, verensokeritasot ovat alhaiset, jne.
Voimakkaassa stressitilanteessa sympaattinen hermostomme aktivoituu ja kortisolin tuotanto voimistuu (pakene tai taistele -tilanne). Tällöin ei ole tarvetta vahvalle vastustuskyvylle, eikä sulattaa ruokaa. Sen sijaan verensokerimme nousee, (energia lisääntyy), verenpaine ja sydämen syke kohoaa, veri virtaa ja saamme paljon happea kehoomme.

Pitkäaikainen stressi ja sitä myötä lisääntynyt kortisolin eritys aiheuttavat kehossamme erilaisia ongelmia. Erityisesti vatsamme ja suolistomme mutta myös mielemme reagoivat pitkäkestoiseen stressiin. Fyysisiä oireita ovat mm. päänsärky, selkäsärky, vatsakivut, turvotus, ripuli, ummetus, allergiat, flunssat ja unihäiriöt. Psyykkisiä oireita ovat mm. ahdistus, masennus, mielialavaihtelut, ärtyisyys, keskittymisvaikeudet, pelot, ym.
Kaiken kaikkiaan stressi sotkee suolistomme elintärkeän toiminnan. Kun ruoansulatus häiriintyy, niin myös ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Aiheutuu puutoksia ja vajetta välttämättömistä ravintoaineista.

Rentoutuminen ja lepo

Stressin vastapainoksi on tärkeää huolehtia rentoutumisesta ja riittävästä levosta. Moni aloittaa juhannuksen jälkeen kesäloman, joka on varmasti odotettu ja kaivattu tauko. Se onkin hyvä käyttää rentoutumiseen ja lepäämiseen, ettei siitäkin tule lisää stressiä tai suorittamista. Tasapainon löytäminen stressin ja rentoutumisen suhteen voi olla haastavaa, mutta tärkeää ymmärtää ja myös huolehtia sen toteutumisesta.
Miten ikinä tänä kesänä rentoudutkin, nauti hetkestä, pysähdy, hengitä ja haltioidu jonkin kauniin äärellä, ota aikaa itsellesi ilman kiirettä ja stressiä. Itse rentoudun viettämällä aikaa luonnossa ja mökillä, uin, saunon, marjastan ja sienestän. Aloitan aamut rauhallisesti venyttelemällä ja meditoimalla laiturilla. Kävelen metsässä ja halaan puita.
Rakastan myös kokkailla hyvää ruokaa, kokeilla uusia reseptejä ja leipoa terveellisiä herkkuja. Jaan teillekin ihanan kesäisen marjapiirakan ohjeen, jota kokeilin viime viikolla ja aion leipoa myös juhannuksena. Nyt alkaa saada kotimaisia mansikoita ja kohta myös mustikoita ja muitakin marjoja, joten nautitaan luonnon omista antioksidanteista ja vitamiineista.

Ihanaa ja rentouttavaa juhannusta kaikille!

Teija

Kesäinen marjapiirakka

Pohja:

4 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
1,5 dl mantelijauhoa
100-150 g taateleita
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl kardemummaa
4-5 rkl sulatettua voita tai kookosöljyä
tilkka vettä
1,5 dl pekaanipähkinöitä hieman rouhittuna

Täyte:

400-450 g kotimaisia pakastemarjoja (itse käytin mansikoita ja mustikoita)
3 tl perunajauhoa
kookossokeria maun mukaan

Koristeluun:

Kookoskermavaahtoa (Pirkka parhaat tuote on oma suosikkini) ja tuoreita marjoja

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen
2. Sekoita monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella kaikki pohjan raaka-aineet pekaanipähkinöitä lukuunottamatta tasaiseksi massaksi. Lisää lopuksi mukaan pekaanipähkinärouhe. Tarkista maku.
3. Ota sivuun 1,5 dl taikinaa ja levitä loput voideltuun, halkaisijaltaan noin 25 cm kokoiseen uunivuokaan. Laita vuoka uuniin noin 10 minuutiksi ja valmista sillä aikaa täyte.
4. Sekoita jäiset marjat, perunajauhot ja kookossokeri keskenään. Ota piirakkavuoka uunista ja ripottele marjatäyte piirakkapohjan päälle. Murustele jäljelle jäänyt 1,5 dl taikinaa täytteen päälle.
5. Kypsennä piirakkaa uunissa vielä noin 30 minuuttia tai kunnes se on kypsä. Anna jäähtyä ja koristele kookoskermavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. (Jääkaapissa säilytettyä Pirkka kookoskermaa voi hieman sekoittaa ja levittää piirakan päälle sellaisenaan)

Lähteet:

Terveysopisto Saluksen opintomateriaali
Alkuperäinen resepti: Karita Tykkä kirjasta Hyvä elämä – Ravintoa mielelle ja keholle